maanantai 17. huhtikuuta 2017

Vanhan valokuvan arvoitus

Sain hiljattain viestin Suodenniemen historiasta hyvin perillä olevalta Kari Vestolalta. Hän oli katsellut Gunnar von Hertzenin Suodenniemeltä sisällissodan aikana ottamia valokuvia ja mietimme yhdessä, missä paikoissa kuvat oli otettu ja voisiko paikkoja vielä tunnistaa maastosta. Monet kuvista olivat sellaisia, että paikkojen tunnistus vaatii maastokäyntiä. Sen sijaan tuossa alempana olevan punaisten etuvartioasemaa esittävän kuvan kuvauspaikan määrittely tuntui aluksi muita helpommalta, koska taustalla näkyvä kirkontorni on niin selkeä maamerkki. Tehtävä oli kuitenkin yllättävän hankala.

Nähdessäni kuvan ensi kerran joitain vuosia sitten oletin sen olevan Suodenniemen kylästä jostakin Luukin talon paikkeilta. Kari tuntee alueen ja tiesi sen olevan jostain muualta. Niinpä aloimmekin miettimään, voisiko otos olla Pajuniemestä, jossa kuvan ottanut von Hertzen vietti hiihtojoukkoineen suurimman osan ajasta ennen haavoittumistaan. Häneltä on vieläpä olemassa muistelmakirjoitus, jossa hän kertoo ottaneensa kuvan talosta, jonka sijainti sopisi Pajuniemen Kepulin taloon. Tämän kuvan yksityiskohdat eivät millään sopineet siihen. Kirkko nimittäin ei näy Kepulilta, etenkään niin, että itse talo olisi maantien ja takana näkyvän kirkon välissä, kuten kuvassa.

Tämä alla mainitussa Satakunnan valkoisten joukkojen komentajan Ernst
Linderin muistelmateoksessa julkaistu kuva tuotti ensin melkoista päänvaivaa.
Etsimme kumpikin tahoillamme kuvaan sopivaa taloa. Vanhat kartat ja Googlen katunäkymät eri puolilta Suodenniemeä olivat kovassa käytössä. Itse sovittelin kuvaa Uusitaloon eli Markkulaan, jonka pihassa von Hertzenin hiihtomiehet Karin keräämien tietojen mukaan näkivät punaisia. Mietin myös Koivuniemen kylää, josta kirkontorni näkyy järven takaa kuten tässä kuvassa. Kotiseutukirjan maatilamatrikkelin kuvat eivät kuitenkaan rohkaisseet ajattelemaan, että kuva olisi otettu siellä – kuten ei rohkaissut sekään käsitys, että von Hertzen ei liene kulkenut siellä kuvia ottamassa. Palat eivät vain sopineet yhteen.

Tässä vaiheessa tarinaan putkahti sattuman kautta tärkeä lisätieto. Pari viikkoa sitten sain Mikkolan Pentiltä pahvilaatikollisen Suodenniemen historiaan liittyviä aineistoja, joiden joukossa oli sisällissodan taisteluista Suodenniemellä kertova tutkielma. Sen kansilehti oli repeytynyt irti mutta Karin tarkastelussa kävi ilmi, että kyseessä on Ahti M. Kytölän vuonna 1956 laatima opinnäyte Vapaussota Suodenniemellä ja lähiympäristössä. Tämän tarinan kannalta tärkeää oli se, että tutkielmassa kerrotaan, kuinka Porin-Tampereen tietä Laviasta kirkolle päin edenneet valkoiset törmäsivät Salmenmäen pohjoispuolella punaisten etuvartiona toimineeseen taloon.

Kelan talon lohkomiskartta vuodelta 1911 muutti käsitystä Salmenmäen
lähistön asutushistoriasta. Ahlforsin rakennukset ovat mustan ympyrän
keskellä ja Salmenmäki siitä etelään tien toisella puolella.
Itselleni Salmenmäen pohjoispuoli oli yllättävä paikka, sillä sikäli kuin tiesin, siellä on jo 1900-luvun alussa sijainnut vain huvila, joka ei vähääkään muistuta etuvartioasemaa esittävän kuvan taloa. Paikka kuitenkin oli sellainen, että sieltä voisi luulla avautuvan kuvaa vastaavan maiseman. Koska alue kuului ennen Kittilän kylän Kelan taloon, kaivoin Digitaaliarkistosta esiin vuonna 1911 laaditun Kelan lohkomiskartan, joka jälleen tarjosi uuden ahaa-elämyksen.

Tuon kartan mukaan juuri Salmin huvilan kohdalla näytti sijaitsevan taloryhmä, jonka kartan selityslehdet kertoivat olevan kuudesta rakennuksesta muodostuvan Ahlforsin talon. Sen viimeiset asukkaat noin sata vuotta sitten olivat nahkurina työskennellyt Oskar Ahlfors sekä hänen perheensä. Kun karttaa katsoessa ajatteli von Hertzenin seisseen kameroineen tien eteläpuolella rakennuksista lounaaseen, alkoivat etuvartioaseman talon kuvassa näkyvät rakennukset täsmätä karttaan. Lisäksi kirkko tulisi siitä kohdasta otetun kuvan taustalle, kuten pitikin. Kari oli kanssani samaa mieltä ja pidämmekin tapausta nyt selvitettynä. Olimme molemmat yllättyneitä Ahlforsin talosta ja sen nopeasti tapahtuneesta häviämisestä. Karilla kun oli hallussaan alla oleva vuonna 1921 otettu valokuva, jossa Salmen silta ja meille tutumpi Salmin huvilakin näkyvät – samoin kuin Ahlforsin vanha rantavaja. Itse talo oli silloin jo poissa.

Vuonna 1921 otetussa kuvassa Salmin huvila näkyy jo Ahlforsin
talon paikalla. Etualalla rantavaja. Kuva: Kari Vestolan kotiarkisto, Espoo.
Tämän jutun kuvat tarjoavat lisätietoa myös Salmin huvilan iän määrittelyyn. Kun Ahlfors on kerran ollut paikallaan vielä 1918, on huvila siis rakennettu vasta sen jälkeen. Vuonna 1921 se sen sijaan on ollut olemassa, kuten Auli Horellikin kirjoittaa huvilan historiaa valottavassa kirjoituksessaan. Joitakin kysymyksiä jää silti vielä tulevaisuuteen pohdittavaksi. Ensiksikin, mitä Ahlforsin talolle tapahtui vuosien 1918 ja 1921 välillä? Entä miten juuri sen paikalle päädyttiin rakentamaan siellä edelleenkin oleva huvila? Oliko huvila alkuaankin Olga Kalpan käyttöön ajateltu? Jos jollakin on lisää tietoja tästä niin meitä olisi useampiakin asiasta kiinnostuneita.

Lähteet:
Kelan talon lohkomiskartta vuodelta 1911, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto.
von Hertzen Gunnar: (Kun valkoinen hiihto-osasto taisteli moninkertaista ylivoimaa vastaan) Suodenniemellä. Suomen vapaussota 1934, s. 203-208 (myös Vapaussodan kertomuksia 2, Helsinki 1935, s. 184-189).
Horelli Auli: Salmin huvilan vaiheista. Suodenniemen Joulu 2013, s. 12-15.
Kytölä Ahti M.: Vapaussota Suodenniemellä ja lähiympäristössä. Oriveden opisto 1956. Pentti Mikkolan kotiarkisto, Sastamala.
Linder Ernst: Muistelmia Suomen vapaussodasta. Otava, Helsinki 1921.

2 kommenttia:

  1. Minun arveluni on, että Salmin huvila oli Olga Kalpalle rakennettu. Tuskinpa nahkuri Ahlfors olisi noin hienoa taloa itselleen rakentanut. Kirkonkirjoista olen nähnyt, että Oskar Ahlforsin (s.1864) perhe muutti Hämeenkyröön 1.6.1918. Sen sijaan Olga Kalpan muutto Salmiin vuonna 1921 on päätelmä sillä perusteella, että Suodenniemen kirkkoherraksi tuli 1921 Eino Pentti ja tapahan oli siihen aikaan, että kirkkoherra asutti pappilaa joten leskiruustinna Olga Kalpan täytyi tällöin muuttaa pappilasta muualle. Vuosina 1918 -1921 Suodenniemellä ei ollut vakituista kirkkoherraa ja vt. kirkkoherran töitä teki paljolti mm. Eino Kalpa.

    VastaaPoista
  2. Hei Auli,

    Luulen kanssa, että asia on noin kuin sanot. Löysin tiedon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27310623), että Eino Kalpa haki kiinteistölle lainhuudon kesällä 1921. Täytyy etsiä se seuraavalla Turun reissulla ja katsoa, löytyisikö siitä lisätietoa miten huvila päädyttiin rakentamaan juuri Ahlforsin rakennusten paikalle. Kauppakirja Turusta ainakin voisi löytyä, toivottavasti muutakin asiaa valaisevaa.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...